Tuleeko muilla mieleen, että mitkä muut alat hyötyvät lamasta?
sunnuntaina 5. huhtikuuta 2009
Lama-ajan sijoitusvinkki
Lama-aikana yritysten tulokset huononevat ja tätä kautta osakekurssit laskevat entisestään. Jotkut kumminkin menestyvät tämmöisinä aikoina tavallista paremmin. Esimerkiksi velkojen perintä on kovassa kurssissa nyt, koska maksuvaikeudet ovat lisääntyneet asiakkailla ja saatavia perivällä yhtiöllä on taas tavallista suurempi tarve saada rahat asiakkaalta, koska raha tiukemmassa heilläkin. Myös konkurssipesiä hoitavat yritykset elävät nyt kulta-aikaansa. Valitettavasti näitä yrityksiä ei löydy pörssistä, koska nämä yritykset ovat yleensä aika pieniä:(
keskiviikkona 18. maaliskuuta 2009
Pikavipit ovat hyvää bisnestä
Kuluttajille, joilla rahankäyttö ei ole hallinnassa, markkinoitavissa pikavipeissä on käsittämättömän korkeat korot. Tämä näkyy myös alan yhtiöiden tuloksissa. Pikavippi tarkoittaa melko pientä lainaa, jonka saa esimerkiksi tekstiviestillä tai internetistä.
Monetti Oy
2008/06:
Yrityksen liikevaihto: 2401 000
Tilikauden tulos: 246 000
Yrityksen henkilöstömäärä (2007/05): 2
Pikavippi Suomi Oy:
2007/12:
Yrityksen liikevaihto: 5 821 000
Tilikauden tulos: 2 231 000
Yrityksen henkilöstömäärä: 13
Reissuluotto Oy:
2006/12:
Yrityksen liikevaihto: 603 000
Tilikauden tulos: 236 000
Yrityksen henkilöstömäärä: 1
Risicum Oyj
2007/12
Yrityksen liikevaihto: 2797 000
Tilikauden tulos: 672 000
Yrityksen henkilöstömäärä: 8
Ellos Yksityislaina
2007/12
Yrityksen liikevaihto: 25 919 000
Tilikauden tulos: 8 433000
Yrityksen henkilöstömäärä: 2
Lähde: Inoa.fi, jonka tiedot ovat peräisin Suomen Asiakastiedolta.
Täytyy kyllä sanoa, että hyvää bisnestä nämä yritykset tekevät. Perinteiset pörssiyhtiöt voivat vain haaveilla näiden yhtiöiden käsittämättömän korkeista liikevoittoprosenteista. Toisaalta näillä yhtiöillä on suuria uhkia edessä, koska viranomaiset ovat näiden kimpussa nykyisten lakien perusteella ja lainsäätäjät miettivät lisää uusia keinoja näiden yritysten toiminnan hankaloittamiseksi.
Huomiota kiinnitti näissä yrityksissä pienet henkilöstömäärät. Esimerkiksi Ellos Yksityislainan kohdalla lainoja käsitteleviä henkilöitä on varmastikin yli 2, mutta työntekijät ovat sitten muiden yrityksien listoilla.
perjantaina 14. maaliskuuta 2008
Kaupthing Edge -tilien korot pysyvät ennallaan
TIEDOTE 13.3.2008
Kaupthing Edge korkeakorkoisen säästötilin efektiivinen vuosikorko on 1. huhtikuuta 2008 alkaen edelleen 5,05 %. Säästötiliin kuuluvan korkolupauksemme mukaisesti pidämme säästötilin tuoton vähintään Euroopan keskuspankin kulloinkin voimassaolevan ohjauskoron tasoisena (tällä hetkellä 4,0 %) aina vuoden 2011 loppuun asti. Säästötilin korko maksetaan päiväsaldolle. Tilillä ei ole nostorajoituksia ja vähimmäistalletus on 1 000 €.
Määräaikaistalletusten korot ovat:
6kk 4,70 %
12kk 4,60 %
Määräaikaistalletuksen vähimmäistalletus on 5 000 €.
Kaupthing Edge -määräaikaistalletuksesta tai säästötililtä ei peritä palkkioita tai tilinhoitomaksuja. Korkotasomme ovat voimassa toistaiseksi.
"Kaupthing Edge on Suomessa suhteellisen tuore ilmiö, mutta esimerkiksi maailman suurimmat pankit ovat tarjonneet vastaavanlaisia korkean koron säästämismuotoja jo pari vuotta monessa maassa Euroopassa ja muualla maailmassa. Vähittäispankkitoiminta kansainvälistyy, maarajat ylittävä sähköinen palvelutarjonta kasvaa ja kivijalkakonttorien merkitys pienenee. Tähän asiakkaita hyödyttävään kilpailuun haluamme kutsua suomalaiset mukaan", toteaa Mari Matilainen, joka vastaa Kaupthing Edgen toiminnasta Suomessa.
Aikaisempi tiedote:
04.03.2008
Moody's:ilta uusi luottoluokitus
Moody's Investors Service on tarkistanut Kaupthing Bankin luottoluokituksen. Kaupthingin pitkäaikaisten sitoumusten luottoluokitus muuttuu Aa3-tasolta yhdellä pykälällä tasolle A1. Pankin lyhytaikaisten sitoumusten luottoluokitus pysyy ennallaan korkeimmalla tasolla P-1 . Pankin Financial Strength –luokitus muuttuu C-tasolta yhdellä pykälällä tasolle C-.
Moody's toteaa Kaupthingin käteisvaratilanteen olevan vahva ja pankin aikomus myydä osia tytäryhtiönsä Kaupthing Singer&Friedlanderin liiketoiminnoista vahvistaa edelleen likviditeettiä. Vaikka Moody's esittää vielä varaumansa suhteessa pankin tase-erien laatuun se toteaa tehneensä useita stressitestejä Kaupthingin lainasalkulle. Testien tulokset osoittavat Moody'sin mukaan Kaupthingin luottosalkun kestävän tarvittaessa huomattavia vastoinkäymisiä.
Suomen talletussuojan ansiosta sijoitukset 25 000 euroon ovat kumminkin turvallisia. "Talletussuojarahaston tarkoituksena on turvata tallettajien saatavat pankin maksukyvyttömyystilanteessa. Se, että tallettajien saatavat on turvattu, vahvistaa myös luottamusta pankkijärjestelmän toimintaan. Tallettajan ei tarvitse olla huolissaan siitä, että hänen käyttämänsä pankki ei pystyisi maksamaan takaisin talletettuja varoja. Talletussuojaa on tosin rajoitettu määrällisesti siten, että Talletussuojarahasto korvaa talletetut varat 25.000 euroon asti. Raja on pankki- ja tilinomistajakohtainen. Talletussuojarahaston on maksettava tallettajille kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun Rahoitustarkastus on päättänyt rahaston maksuvelvollisuuden alkamisesta, ellei Rahoitustarkastus myönnä poikkeustapauksessa lisäaikaa." [talletussuojarahasto.fi]
Kaupthing Edge korkeakorkoisen säästötilin efektiivinen vuosikorko on 1. huhtikuuta 2008 alkaen edelleen 5,05 %. Säästötiliin kuuluvan korkolupauksemme mukaisesti pidämme säästötilin tuoton vähintään Euroopan keskuspankin kulloinkin voimassaolevan ohjauskoron tasoisena (tällä hetkellä 4,0 %) aina vuoden 2011 loppuun asti. Säästötilin korko maksetaan päiväsaldolle. Tilillä ei ole nostorajoituksia ja vähimmäistalletus on 1 000 €.
Määräaikaistalletusten korot ovat:
6kk 4,70 %
12kk 4,60 %
Määräaikaistalletuksen vähimmäistalletus on 5 000 €.
Kaupthing Edge -määräaikaistalletuksesta tai säästötililtä ei peritä palkkioita tai tilinhoitomaksuja. Korkotasomme ovat voimassa toistaiseksi.
"Kaupthing Edge on Suomessa suhteellisen tuore ilmiö, mutta esimerkiksi maailman suurimmat pankit ovat tarjonneet vastaavanlaisia korkean koron säästämismuotoja jo pari vuotta monessa maassa Euroopassa ja muualla maailmassa. Vähittäispankkitoiminta kansainvälistyy, maarajat ylittävä sähköinen palvelutarjonta kasvaa ja kivijalkakonttorien merkitys pienenee. Tähän asiakkaita hyödyttävään kilpailuun haluamme kutsua suomalaiset mukaan", toteaa Mari Matilainen, joka vastaa Kaupthing Edgen toiminnasta Suomessa.
Aikaisempi tiedote:
04.03.2008
Moody's:ilta uusi luottoluokitus
Moody's Investors Service on tarkistanut Kaupthing Bankin luottoluokituksen. Kaupthingin pitkäaikaisten sitoumusten luottoluokitus muuttuu Aa3-tasolta yhdellä pykälällä tasolle A1. Pankin lyhytaikaisten sitoumusten luottoluokitus pysyy ennallaan korkeimmalla tasolla P-1 . Pankin Financial Strength –luokitus muuttuu C-tasolta yhdellä pykälällä tasolle C-.
Moody's toteaa Kaupthingin käteisvaratilanteen olevan vahva ja pankin aikomus myydä osia tytäryhtiönsä Kaupthing Singer&Friedlanderin liiketoiminnoista vahvistaa edelleen likviditeettiä. Vaikka Moody's esittää vielä varaumansa suhteessa pankin tase-erien laatuun se toteaa tehneensä useita stressitestejä Kaupthingin lainasalkulle. Testien tulokset osoittavat Moody'sin mukaan Kaupthingin luottosalkun kestävän tarvittaessa huomattavia vastoinkäymisiä.
Suomen talletussuojan ansiosta sijoitukset 25 000 euroon ovat kumminkin turvallisia. "Talletussuojarahaston tarkoituksena on turvata tallettajien saatavat pankin maksukyvyttömyystilanteessa. Se, että tallettajien saatavat on turvattu, vahvistaa myös luottamusta pankkijärjestelmän toimintaan. Tallettajan ei tarvitse olla huolissaan siitä, että hänen käyttämänsä pankki ei pystyisi maksamaan takaisin talletettuja varoja. Talletussuojaa on tosin rajoitettu määrällisesti siten, että Talletussuojarahasto korvaa talletetut varat 25.000 euroon asti. Raja on pankki- ja tilinomistajakohtainen. Talletussuojarahaston on maksettava tallettajille kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun Rahoitustarkastus on päättänyt rahaston maksuvelvollisuuden alkamisesta, ellei Rahoitustarkastus myönnä poikkeustapauksessa lisäaikaa." [talletussuojarahasto.fi]
maanantaina 18. helmikuuta 2008
Indeksikieroilu kuriin sakoilla Ruotsissa
Ruotsin rahoitusmarkkinoista vastaava ministeri Mats Odell haluaa kuriin indeksikaunistelun, jota rahastoyhtiöt harjoittajat.
Odell tuo torstaina valtiopäiville lakiesityksen, joka antaisi mahdollisuuden sakottaa harhaanjohtavaa tietoa käyttäviä rahastoyhtiöitä jopa 50 miljoonalla kruunulla eli 5,5 miljoonalla eurolla. Ruotsin rahoitusmarkkinoita valvova viranomainen Finansinspektionen saisi lisäksi valtuudet erottaa rahastoyhtiön johdon ja hallituksen räikeimmissä tapauksissa.
Keskustelu rahastoyhtiöiden kaunistelukonsteista ryöpsähti Ruotsissa alkuvuodesta Dagens Nyheterin lehtikirjoituksen jälkeen, missä paljastui Ruotsin suurimpien rahastoyhtiöiden Roburin ja Nordean indeksikaunistelu.
Myös Helsingin Sanomat on paljastanut, että Suomen suurin rahastoyhtiö Nordea sekä pienemmistä Glitniriin kuuluva FIM käyttävät säännönmukaisesti harhaanjohtavia indeksejä vertailuissa. Myös muissa rahastoyhtiöissä käytetään kaunistelevia vertailuindeksejä, mutta ei yhtä järjestelmällisesti kuin Nordeassa ja FIM:ssä.
Molemmat lupasivat HS:n kysyessä vaihtaa indeksit vertailukelpoisiin. Suomen Rahoitustarkastus ei tammikuussa katsonut, että sen pitäisi ryhtyä asiassa toimenpiteisiin. Rata peräänkuulutti "alan itsesäätelyä". (HS, 18.2.2008)
Oikea meininki Ruotsissa. Itsesäätelyyn luottaminen on aika syvältä.
Kirjoitin aiheesta aikaisemmin otsikolla Nordea kieroilee (5.1.2008) toiseen blogiini.
Odell tuo torstaina valtiopäiville lakiesityksen, joka antaisi mahdollisuuden sakottaa harhaanjohtavaa tietoa käyttäviä rahastoyhtiöitä jopa 50 miljoonalla kruunulla eli 5,5 miljoonalla eurolla. Ruotsin rahoitusmarkkinoita valvova viranomainen Finansinspektionen saisi lisäksi valtuudet erottaa rahastoyhtiön johdon ja hallituksen räikeimmissä tapauksissa.
Keskustelu rahastoyhtiöiden kaunistelukonsteista ryöpsähti Ruotsissa alkuvuodesta Dagens Nyheterin lehtikirjoituksen jälkeen, missä paljastui Ruotsin suurimpien rahastoyhtiöiden Roburin ja Nordean indeksikaunistelu.
Myös Helsingin Sanomat on paljastanut, että Suomen suurin rahastoyhtiö Nordea sekä pienemmistä Glitniriin kuuluva FIM käyttävät säännönmukaisesti harhaanjohtavia indeksejä vertailuissa. Myös muissa rahastoyhtiöissä käytetään kaunistelevia vertailuindeksejä, mutta ei yhtä järjestelmällisesti kuin Nordeassa ja FIM:ssä.
Molemmat lupasivat HS:n kysyessä vaihtaa indeksit vertailukelpoisiin. Suomen Rahoitustarkastus ei tammikuussa katsonut, että sen pitäisi ryhtyä asiassa toimenpiteisiin. Rata peräänkuulutti "alan itsesäätelyä". (HS, 18.2.2008)
Oikea meininki Ruotsissa. Itsesäätelyyn luottaminen on aika syvältä.
Kirjoitin aiheesta aikaisemmin otsikolla Nordea kieroilee (5.1.2008) toiseen blogiini.
lauantaina 16. helmikuuta 2008
OP-Euro -korkorahasto kompuroi
Suomen suurin korkorahasto OP-Euro on saanut pahasti siipeensä markkinoiden myllerryksessä.
Ongelmia on suuremmillakin rahastoyhtiöillä. OP-Rahastoyhtiön kahden lyhyen koron rahaston arvot ovat romahtaneet tavalla, joka ei sovi pankkitilin vaihtoehdoksi kaupitelluille rahastoille.
OP-Eurolla on yli 100 000 osuudenomistajaa. Se on omistajamäärältään Suomen suurin rahasto.
Rahastoyhtiö arvioi rahaston tuotto-odotukseksi noin 3,25 prosenttia vuodessa.
Rahasto on jäänyt kauas tästä tavoitteesta. Viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana OP-Euron tuotto on ollut vain 1,35 prosenttia.
Vielä heikommin on menestynyt yrityslainoja painottava OP-Euro Plus. Sen tuotto on viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana jäänyt 0,19 prosenttiin.
Rahamarkkinoiden keskimääräinen tuotto on samaan aikaan ollut selvästi yli neljä prosenttia. (Taloussanomat, 15.2.2008)
Vanhempi uutinen OP-Eurosta: Korkotuotto maistuu kansallekin (Talouselämä, 25.1.2006)
Muistuu mieleen pankkivirkailijoiden hehkutukset miten hyvä vaihtoehto Op Euro olisi minulle:) Parempi laittaa Kaupthingille rahat, jos haluaa turvallista ja varmaa tuottoa, vaikka verokohtelu ei suosikaan sitä vaihtoehtoa, koska joka vuosi tuotosta otetaan 28%:n lähdevero.
Ongelmia on suuremmillakin rahastoyhtiöillä. OP-Rahastoyhtiön kahden lyhyen koron rahaston arvot ovat romahtaneet tavalla, joka ei sovi pankkitilin vaihtoehdoksi kaupitelluille rahastoille.
OP-Eurolla on yli 100 000 osuudenomistajaa. Se on omistajamäärältään Suomen suurin rahasto.
Rahastoyhtiö arvioi rahaston tuotto-odotukseksi noin 3,25 prosenttia vuodessa.
Rahasto on jäänyt kauas tästä tavoitteesta. Viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana OP-Euron tuotto on ollut vain 1,35 prosenttia.
Vielä heikommin on menestynyt yrityslainoja painottava OP-Euro Plus. Sen tuotto on viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana jäänyt 0,19 prosenttiin.
Rahamarkkinoiden keskimääräinen tuotto on samaan aikaan ollut selvästi yli neljä prosenttia. (Taloussanomat, 15.2.2008)
Vanhempi uutinen OP-Eurosta: Korkotuotto maistuu kansallekin (Talouselämä, 25.1.2006)
Muistuu mieleen pankkivirkailijoiden hehkutukset miten hyvä vaihtoehto Op Euro olisi minulle:) Parempi laittaa Kaupthingille rahat, jos haluaa turvallista ja varmaa tuottoa, vaikka verokohtelu ei suosikaan sitä vaihtoehtoa, koska joka vuosi tuotosta otetaan 28%:n lähdevero.
Sijoittaminen.org-blogi avattu
Wikipedia tietää sijoittamisesta seuraavaa:
Sijoittaminen tarkoittaa tavallisesti rahoitusinstrumenttien ostoa, hallussapitoa ja myymistä tarkoituksena tehdä voittoa. Näistä instrumenteista yleisimpiä ovat julkisen kaupankäynnin kohteena oleva pörssinoteeratut osakkeet, mutta sijoituksen kohteena voivat olla myös muun muassa warrantit, rahasto-osuudet, kiinteistöt ja raaka-aineet.
Sijoittamisessa keskeistä on tavoiteltava tuotto ja siedettävä riski. Riskiä voidaan pyrkiä hallitsemaan hajauttamalla.
Sijoittaminen tarkoittaa myös yksityisyritykseen - eli ei pörssissä listattuun yritykseen - sijoittamista.
Sijoittaja on henkilö, joka omistaa arvopapereita tai osuuksia yrityksistä. Yksityishenkilöiden sijoitustoiminta voidaan nähdä yhtenä pitkäaikaisen säästämisen muotona. Tällöin erityisen suureen arvoon nousee toiminnan pitkäjännitteisyys ja hajauttaminen. Sijoitustoimintaa harjoittavat yhtiöt ovat rahoituslaitoksia.
Jotain tuohon liittyvästä olisi tarkoitus kirjoitella.
Sijoittaminen tarkoittaa tavallisesti rahoitusinstrumenttien ostoa, hallussapitoa ja myymistä tarkoituksena tehdä voittoa. Näistä instrumenteista yleisimpiä ovat julkisen kaupankäynnin kohteena oleva pörssinoteeratut osakkeet, mutta sijoituksen kohteena voivat olla myös muun muassa warrantit, rahasto-osuudet, kiinteistöt ja raaka-aineet.
Sijoittamisessa keskeistä on tavoiteltava tuotto ja siedettävä riski. Riskiä voidaan pyrkiä hallitsemaan hajauttamalla.
Sijoittaminen tarkoittaa myös yksityisyritykseen - eli ei pörssissä listattuun yritykseen - sijoittamista.
Sijoittaja on henkilö, joka omistaa arvopapereita tai osuuksia yrityksistä. Yksityishenkilöiden sijoitustoiminta voidaan nähdä yhtenä pitkäaikaisen säästämisen muotona. Tällöin erityisen suureen arvoon nousee toiminnan pitkäjännitteisyys ja hajauttaminen. Sijoitustoimintaa harjoittavat yhtiöt ovat rahoituslaitoksia.
Jotain tuohon liittyvästä olisi tarkoitus kirjoitella.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
